ACL-vammojen kuntoutus ja voimaharjoittelu

Teksti on osa kirjoittamaani lukua ”Fysioterapiasta voimaharjoitteluun” kirjassa ”Voimaharjoittelu – Teoriasta parhaisiin käytäntöihin” (VK-Kustannus 2019). Voit tutustua kirjaan tarkemmin täältä: https://vk-kustannus.fi/tuote/voimaharjoittelu

Voimaharjoittelu on isossa osassa eturistisidevammojen kuntoutusta sekä ennen mahdollista leikkausta että sen jälkeen. Leikkaushoitoa ei voida nykyisen näytön perusteella pitää enää itsestäänselvyytenä, sillä konservatiivisella hoidolla voidaan saada hyviä tuloksia myös urheilijoilla. Päätös leikkaushoidosta tulee tehdä yksilöllisesti mahdollisten lajivaatimusten ja kliinisten löydösten perusteella.

Jos eturistisidevammassa päädytään leikkaushoitoon, on erittäin tärkeää huomioida myös ennen leikkausta tapahtuva kuntoutus. Lyhyesti voidaan todeta, että mitä paremmassa kunnossa operoitava jalka on voiman, hallinnan ja liikkuvuuden suhteen ennen leikkausta, sitä nopeammin ja parempaan kuntoon se tulee myös leikkauksen jälkeen. Yksi mahdollinen tavoite ennen leikkausta olisi saada etureisien voiman ero alle 20 %:n.

Jo parin viikon polven immobilisaatio johtaa selkeään voiman alenemiseen ja lihaksen koon pienenemiseen. Iso osa voimasta ja lihaskoosta saadaan palautettua normaaleihin toimintoihin palatessa, mutta muutaman viikon aktiivisella harjoittelulla palautumista lähtötasolle saadaan selkeästi tehostettuaLihaksen koko palaa myös immobilisaation aiheuttaman atrofian jälkeen vanhalle tasolleen huomattavasti nopeammin kuin mitä sen aiempi saavuttaminen on vaatinut.

Polven normaalia käyttöä ja ojennusvoiman harjoittamista hankaloittavat usein erityisesti leik- kausten jälkeen kipu ja voimakas turvotus. Ne inhiboivat voimantuottoa, eikä voimaa pystytä tällöin harjoittamaan normaalisti. Näin ollen kivun ja turvotuksen mahdollisimman tehokas hoito on tärkeää voimaharjoittelun mahdollistamiseksi.

Kahden jalan kyykkyjä tehdessä ACL-kuntoutujilla on havaittu eroja voiman suhteellisessa tuo- tossa lonkan ja etureiden välillä. Terveellä puolella työnjako on tasainen, kun taas operoidulla puolella lonkan alue tekee enemmän töitä, etureiden osuuden ollessa vähentynyt. Yhden jalan ja yhden nivelen harjoitteita sekä avoimessa että suljetussa kineettisessä ketjussa voidaan pitää erittäin perusteltuna osana kuntoutusvaiheen harjoittelua. Tällöin kuormitus saadaan tarkemmin ohjattua halutulle alueelle. Hyvänä tavoitteena yhden jalan voima- ja hyppyharjoitteissa on alle 10 % puolieron saavuttaminen kuntoutettavan ja terveen jalan välillä. Harjoittelun progressiot sekä paluu lajiharjoitteluun ja kilpailutilanteisiin määräytyy ensisijaisesti toimintakyvyn mukaan, ei aikamääritteisesti. Alla löytyvässä taulukossa on yksi mahdollinen esimerkki kuntoutuksen etenemisestä.

Varsinkin kuntoutuksen alkuvaiheessa kannattaa pitää mielessä myös harjoittelun ristikkäisvaikutus. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että terveen jalan voimaharjoittelulla vahvistuu myös kuntoutettava jalka. Tässä on yksi hyvä syy yrittää pitää harjoittelu mahdollisimman lähellä normaalia, itse oirealueen harjoittelu ja kuormitus pois lukien.

Jos tarvitset apua eturistisidevamman kuntoutuksessa niin autan mielelläni. Saat varattua ajan helposti täältä:
https://www.fysios.fi/henkilokunta/jani-parkkinen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s