Oma arkkiviholliseni oli vuosien ajan ”penikkatauti”. Se on itseasiassa päävastuussa siitä, että olen tälle alalle ylipäätään hakeutunut. Penikkatauti (joka on itseasiassa vain yleisnimitys lähes kaikille säären alueen kiputiloille) on varmasti tuttu myös monelle muulle. Jos saisin kolikon jokaisesta kuulemastani erilaisesta vaivan hoitoon ehdotetusta ratkaisusta, niin minulla olisi painava säästöpossu. Mutta mikä ”penikoihin” oikeasti auttaa?
Muutama ehdotus joita itselle on tarjottu ja joista kaikkia voin myöntää vuosien varrella kokeilleeni:
- pohkeiden venyttely
- akillesten venyttely
- jääpalahieronta
- lämpöhoidot
- kylmä-kuumahoidot
- tulehduskipulääkkeet
- kompressiotuet
- kinesioteippi
- urheiluteippi
- akupunktio
- tukipohjalliset
- lihaskalvojen avaus hieromalla
- lihaskalvojen avaus leikkaamalla
- osteopatia
- kiropraktiikka
- jäsenkorjaus
- kansanparannus
- homeopatia
- jalat ämpäriin + sähköhoito
- jalat ämpäriin joka täynnä jäistä vettä
- jalat ämpäriin jossa vettä ja jonkunlainen potkuri pyörittämässä vettä (kuulemma hieroo kalvot irti säärestä)
Näistä en halua lähteä mitään sen kummemmin ylistämään tai kritisoimaan, sillä aina löytyy joku jolle jokin näistä asioista on toiminut uskomattoman hyvin. Itselläni parhaan avun oireiden hoitoon tältä listalta ovat antaneet kinesioteippi ja akupunktio, mutta myös niiden käytössä penikkataudin hoidossa on yksi perusteellinen virhe.
Mikään näistä ei pääasiallisesti vaikuta kaikkein suurimpaan riskitekijään säärien kipeytymiselle, eli kuormituksen määrään ja laatuun.
Penikkatauti on rasitusvamma, jolloin jo nimestä voidaan päätellä, että rasitukseen puuttuminen ja sen muokkaaminen on myös avain vamman hoitamiseen.
Isoimpana palasena asiassa on yksinkertaisesti rasituksen kokonaismäärä. Penikkatauti ei kehity sohvalla maatessa, vaan tyypillisesti ahkerasti juostessa ja/tai hyppiessä. Jos juoksemista ja/tai hyppimistä on enemmän kuin mitä säären kudokset pystyvät vastaanottamaan, on tuloksena säärien kipeytyminen. Ensimmäinen osa ratkaisua on kuormituksen hetkellinen keventäminen, toinen osa sen maltillinen ja progressiivinen nostaminen.
Toinen iso asia on kuormituksen laatu. Se, miten suuri osa kokonaiskuormituksesta kohdistuu juuri säären alueelle riippuu koko muun kehomme toiminnasta. Kokemukseni (ja tutkimusten) mukaan penikkataudista kärsivillä on usein havaittavissa jalkaterän ylipronaatiota, juoksu- ja hyppytekniikassa nilkkapainotteista liikkumista, kontrollivaikeuksia lantion ja keskivartalon alueella sekä yliliikkuvuutta. Usein myös pohkeen voimatasot ovat vaatimuksiin nähden riittämättömät. Jokaisella säärikivuista kärsivällä on oma yksilöllinen sekoituksensa näitä potentiaalisia riskitekijöitä, jolloin myös jokaisella on omat yksilölliset vaatimukset niiden korjaamiselle.
Passiiviset ja paikalliset hoidot saattavat vaikuttaa tehokkaastikkin oireisiin hetkellisesti ja niitä voidaan käyttää osana hoidon kokonaisuutta, mutta yksinään ne tuntuvat harvoin ratkaisevan asiaa kokonaan. Niitä on myös fysioterapeutin / hierojan huomattavasti helpompi antaa, kuin yrittää vakuuttaa innokasta juoksijaa siitä, että parin viikon tauko juoksusta, ahkeran voima- ja hallintaharjoittelun lisääminen harjoitteluun sekä juoksumäärien muokkaaminen seuraavien kuukausien aikana vaaditaan asian ratkaisemiseksi.
Tyypillinen kaava penikkataudin päihittämiseksi on siis:
kevennetty kuormitus
+
paikallisen kudoksen vahvistus
+
koko kehon toiminnan tarkistus
Yksilöstä riippuu miten paljon mitäkin muuttujaa tarvitsee painottaa. Kahden leikatun säären, monien kymmenien hoitokäyntien, useiden kipulääkekuurien ja vuosien asiaan perehtymisen jälkeen toivoisin, että joku olisi itselleni asian takonut kallooni kymmenen vuotta sitten kun se ensimmäistä kertaa alkoi vaivaamaan.
Jos penikkataudin oireet eivät parin viikon selkeällä kuormituksen keventämisellä ja asteittaisella paluulla takaisin rasitukseen häviä, suosittelen kääntymään asiantuntevan ammattilaisen puoleen ja arvioimaan kokonaistilannetta tarkemmin.
– Jani
Voit tutustua luomaani Penikkatautioppaaseen täältä:
Penikkatautiopas
Jani Parkkinen 