Mikä on nuorten valmentajan tehtävä?

Tämä on blogiteksti osa 2, jossa käsitellään vuoden 2014 Functional Training Summitissa opittuja asioita.

Tämän tekstin ajatukset pohjautuvat Bill Parisin luentoon: ”Teaching kids speed”.

Bill on Yhdysvalloissa suuren suosion saavuttaneen Parisi Speed Schoolin perustaja. Hänen esityksensä ei käsitellyt harjoitustekniikoita joilla nuoriin saadaan lisää vauhtia, vaan jotain paljon tärkeämpää…

  • Statistiikkaa Yhdysvalloista: Ohjattuun urheiluun osallistuu enemmän nuoria kuin koskaan, silti 1/3 nuorista on ylipainoisia ja urheiluun liittyviä vammoja ja loukkaantumisia tapahtuu enemmän kuin koskaan. 75% nuorista lopettaa urheilun lukioon mennessä ja liikuntatuntien määrää vähennetään kouluista entisestään. Tämä on ISO ongelma.
  • Onko valmentajien tehtävä a) kasvattaa isosta joukosta nuoria pari huippu-urheilijaa sen kustannuksella, että loppujoukko palaa loppuun tai loukkaantuu ja on täten alttiimpia liikkumattomuuden ja ylipainon tuomille ongelmille koko lopun ikäänsä, vai b) pyrkiä kannustamaan ja motivoimaan mahdollisimman moni aktiiviseen ja terveelliseen aikuisuuteen? Vai voisiko jälkimmäiselläkin tyylillä saada huiput yhtälailla esille?
  • Valmentajan tärkeimmät tehtävät nuoria kohtaan: parantaa itsetuntoa, lisätä ryhmään kuulumisen tunnetta, luoda onnistumisen kokemuksia ja kehittää itsensä arvostusta. Jos nämä asiat toteutuvat, pysyvät lapset huomattavasti todennäköisemmin urheilun parissa ja pitävät sitä myös myöhemmin positiivisena asiana.
  • Jos useampi lapsi pysyy urheilun parissa, eikö myös huippu-urheilijoita silloin synny todennäköisemmin? Tutkimusten mukaan urheilumenestys nuorena on erittäin huono ennustavat tekijä sille miten hyväksi voi aikuisena kehittyä!
  • Bill jakaa harjoittelun kolmeen erilaiseen kategoriaan: FUN/FUN: lasten ”treenaamisen” pitäisi olla ennenkaikkea hauskaa, se ei sulje pois kehittävää tekemistä! Nuorten kategoria on SERIOUS/FUN, eli tiedetään jo treenaamisen tarkoitus, mutta ei tehdä siitä vielä vakavaa asiaa. Huipputasolla harjoittelu on lähinnä SERIOUS/SERIOUS kamaa. Lasten ja nuorten ei pitäisi kuulua tähän kategoriaan.
  • ”Coach and reward effort, don’t praise talent!”
  • Lahjakkaiden yksilöiden kehuminen ilman, että he tekevät kovasti töitä on todella tuhoisa taktiikka pitkällä aikavälillä. Käytännössä: älä sano nuorelle ”hienoa, sä oot niin lahjakas”, vaan ”hienoa, sä oot varmasti tehnyt kovasti töitä”. Tällaiset pienet erot muovaavat pitkässä juoksussa nuoren ajatusmaailmaa siitä millä tuloksia ja kehuja saa. Me kaikki olemme persoja kehuille ja haluamme niitä lisää =)Jump-Start-Parisi2

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s