Pari päivää vierähti taas uutta ja vanhaa opiskellessa, tällä kertaa Hämeenlinnassa ja #fysioterapia2016 seminaarissa. Fokus oli alaraajoissa ja faskiassa.

Tuosta tiivistettynä muistiinpanot viikonlopulta:

• fysioterapeutin tehtävä on auttaa ihmistä liikkumaan, sen voi tehdä monella tapaa
• ei ole yhtä oikeaa tapaa liikkua, on vain valintoja ja niitä pitäisi olla kehossa riittävästi tarjolla
• mikään yksittäinen ”virhe” liikkeessä ei automaattisesti tarkoita kipua, vaan kuormituksen ja palautumisen suhde määräävät
• jos jokin lihas on kireä, se johtuu usein vain siitä että se on ylitöissä, venyttäminen ei tätä korjaa
• syväkyykky on ihmiselle luonnollinen liike, eikä sitä tarvitse pelätä, mutta luonnollisesti jokaisella on tähän erilaiset lähökohdat jotka tulee ottaa huomioon
• polvi tarvitsee myös kiertosuunnan liikettä voidakseen hyvin
• kortisonilla ei hoideta jännevaivoja, sillä saadaan vain kipu peitettyä, joka voi johtaa entistä isompaan jänneongelmaan koska kuormitusta voidaan jatkaa
• kenkien teknologinen kehitys ei ole tehnyt minkäänlaista muutosta jalkavaivojen yleisyyteen
• kivuttomuus tai kyky palata aktiviteettiin ei tarkoita että vamma olisi jo täysin toipunut
• pehmytkudos on venyvää, mutta se ei venyty
• faskiasta puhuttaessa pitää olla tarkkana määritelmästä, sillä ne ovat hyvin erilaiset eri koulukuntien välillä